Mielenkiintoinen uutinen iltalehdestä, http://www.iltalehti.fi/rakkausjaseksi/2010123112937993_lz.shtml
En tiedä olenko yllättynyt vaiko en.
Ehkä? Nopeasti ajateltuna kuvittelisi että miehet saalistajaluonteineen ovat niitä jotka helpommit lähtevät uudestaan "metsälle", mutta toisaalta maailma muuttuu ja naisetkin ovat osanneet alkaa sopivasti röyhkeämmiksi ja alkaneet tavoittelemaan omaa etuaan. Ja miksipä ei.
Viime yö meni muuten valvoessa. Kävi tekstiviestit lievästi sanoen kuumina. Sain yhtäkkiä illalla yhdentoista jälkeen puhelimeeni viestin "kiitos numerosta ;) T. Arvaa kuka". No vaikea arvata.
Vastasin huolettomasti, että oho, uskalsit sentään käyttää sitä. Vastaukseksi sain että "et tiedäkään mitä kaikkea uskallan". Tuossa kohtaa olin jo valmis myymään sieluni. Tai pöksyni...
Pikkutuhmaa viestittelyä jatkui pitkään. Enkä saanut sen jälkeen enää mitenkään nukuttua. Sydän hakkasi, vatsanpohjaa ja reisiä kuumotti, ja mietin mielessäni kaikenlaista. Kuten sitä, miltä ne ihanat hieman ruskettuneet kädet tuntuisivat kun ne pääsisivät hellästi vaeltelemaan ihollani. Nilkoista reisiin, lantiolle, tiukasti vyötärölle, vatsaa pitkin kaulalle, ja siitä huulille. En saa tuota miestä mielestäni pois.
Tunne hänestä on kuin sähköisku joka kulkee lämpimästi pitkin ihon pintaa. Lamaa hengityksen sekunniksi ja saa aikaan syvän huokauksen.
En vaan pääse siitä eroon.
Muistan kun tämä alkoi. Olihan se ihastusta (fyysistä) jo heti ensi hetkestä asti, mutta olen myös yrittänyt kääntää ajatuksiani muualle ja olla välittämättä. Jännite on kuitenkin niin kova, että se saa tahtomattaankin minut toimimaan toisin kuin äkkiseltään ajattelisi. En voi taistella sitä vastaan, ja suoraan sanoen, en kyllä enää haluakaan.
Eivät ne viestit pelkkää pikkutuhmaa olleet, mahtui niiden joukkoon jotain ihan mielenkiintoistakin. Jopa suloista.
Mies kirjoitti, että jos hän osaisi veistää patsaan ja se pitäisi tehdä naisesta, tulisi siitä täsmälleen minun näköiseni. Olen hänen mielestään klassisen kaunis nainen. Mukavasti sanottu.
No joo, blaa blaa, cut the crap, en mä tuohon lankea.
Kyllä sieltä päällimmäisenä jäi silti mieleen kaikkein herkuimpana tämä: " Sulla on aivan mahtava peppu. Haluaisin avata sun hameen vetoketjun ja vetää hameen nilkkoihin..arvuuttelen parhaillaan minkä väriset pöksyt sieltä löytys. Ottaisin sun pikkuisen pyöreän pepun käsiini ja puristaisin sun pakaroita yhteen, hieroisin itseäni samalla sua vasten...mahtava ajatus. Liian kuuma."
No aha. Hyvää ja levollista yötä sitten vaan tuohon olikin hyvä lopettaa!
perjantai 31. joulukuuta 2010
torstai 30. joulukuuta 2010
Peppukosketus
Nyt alkaa tapahtua ;) Herkkupepun käsi käväisi pakarallani kun hän käveli tänään ohitseni. Uuh en saa tuota kuumaa kättä ajatuksistani pois. Se oli kuin tehty pepulleni.
Törmäsimme tänään vielä toisenkin kerran. En nyt viitsi kirjoittaa kauhean tarkasti ettei kukaan työkaveri vahingossakaan tajua kuka olen, mutta sain ujutettua kivalla tavalla miehelle puhelinnumeroni tuossa pari tuntia sitten kun palaveri oli ohi.
Nyt odotan jännityksen sekaisin tuntein mitä tästä tulee vai tuleeko mitään.
Kihelmöi.
Taidan laittaa sen K-18 asetuksen koska päässäni alkaa pyöriä kaikenlaista ;)
Törmäsimme tänään vielä toisenkin kerran. En nyt viitsi kirjoittaa kauhean tarkasti ettei kukaan työkaveri vahingossakaan tajua kuka olen, mutta sain ujutettua kivalla tavalla miehelle puhelinnumeroni tuossa pari tuntia sitten kun palaveri oli ohi.
Nyt odotan jännityksen sekaisin tuntein mitä tästä tulee vai tuleeko mitään.
Kihelmöi.
Taidan laittaa sen K-18 asetuksen koska päässäni alkaa pyöriä kaikenlaista ;)
keskiviikko 29. joulukuuta 2010
Ensimmänen virstanpylväs
Tänään se sitten tapahtui. Ensimmäinen tavoitteeni. Ihana ihastuksen kohteeni kysyi lähdenkö hänen kanssaan kahville joku päivä. Mitäpäs minä siihen muuta kuin että kyllähän kissa kahvinsa tarvii ;) Silittäjän myös, mutta kerron sen sitten myöhemmin ellei tämä ihanuus sitä itse huomaa.
En tiedä vielä milloin tapaamme ja missä, työkaveri tuli ja keskeytti niin tarina ei saanut vielä jatkoa.
Komistus häipyi silmää vinkaten työpaikkani ovesta ja sanoi vain "huomiseen", ja minä jäin tietysti odotuksesta kehräämään.
Onneksi työkaveri katsoi sillä välin muualle.
Apua..nyt kun alan miettimään sitä että joudun ihanuuden kanssa kahden kesken "tosissaan" olemaan eikä vain turvallisessa työpaikkaympäristössä niin alkaa melkeinpä jännittää.
Alkoi myös kiinnostaa se sormus sormessa. Mikähän tarina siihen kätkeytyy..viattomat kihlat vaiko jo valmis perhe.
No, oli mikä oli.
Lääh, kunpa huominen tulisi pian ;)
En tiedä vielä milloin tapaamme ja missä, työkaveri tuli ja keskeytti niin tarina ei saanut vielä jatkoa.
Komistus häipyi silmää vinkaten työpaikkani ovesta ja sanoi vain "huomiseen", ja minä jäin tietysti odotuksesta kehräämään.
Onneksi työkaveri katsoi sillä välin muualle.
Apua..nyt kun alan miettimään sitä että joudun ihanuuden kanssa kahden kesken "tosissaan" olemaan eikä vain turvallisessa työpaikkaympäristössä niin alkaa melkeinpä jännittää.
Alkoi myös kiinnostaa se sormus sormessa. Mikähän tarina siihen kätkeytyy..viattomat kihlat vaiko jo valmis perhe.
No, oli mikä oli.
Lääh, kunpa huominen tulisi pian ;)
tiistai 28. joulukuuta 2010
Blogeilemaan
Moi kaikille. Voin vaan arvella minkälaisen vastaanoton blogini mahdollisesti tulee saamaan, mutta aloitan tämän kaikesta huolimatta. Ikään kuin julkisena päiväkirjana.
Tarina on vasta alussa. Se on kuitenkin kytenyt jo pidempään.
Kipinä syntyi työpaikalla. Ei tämä ei ole perinteinen työpaikkaromanssi. Mies ei ole työkaverini. Tai miten lie kukakin sen määrittelee. Tarkoitan kuitenkin että emme ole saman firman leivissä. Mies käy oman työnsä puolesta työpaikallani. Huomasin tämän herkkupepun viekoittelevat silmät jo melkein ensisilmäyksellä. Ihana kytevä katse johon vaan jää kiinni.
Aikansa jatkui puolin ja toisin pitkäksi venähtäneitä katseita ja vinoja hymyjä. Sitten siirryttiin kohteliaisiin tervehdyksiin.
Yhtenä päivänä huomasin kuitenkin miehen sormessa sormuksen. Ajattelin ensin, että perhana, niinpä tietysti. Seuraavassa sekunnissa kuitenkin kysyin jo itseltäni "mitä sitten". Ei kai pieni leikki ole kielletty.
Asiat alkoivat puolittain viattomasti. Ensi näkemisestämme on nyt tällä hetkellä kolmisen kuukautta aikaa.
Kaksi viikkoa sitten päätin ryhtyä kovempiin otteisiin ja testata vähän tätä miestä. Tai lähinnä sitä kuinka pitkälle sormusmies on valmis mahdollisesti menemään.
Iskin työpaikalle sinä päivänä päälle tiukkaakin tiukemman minihameen, mustat sukkikset joissa koristeena takana nyörikuvio joka alkaa reisistä ja häviää sitten lyhyen hameen uumeniin. Tiesin olevani tuona päivänä lähes yksin töissä.
Niihin kellonaikoihin kun tiesin miehen tulevan työpaikalleni, menin vieraiden taukotilaan joka on uloskäyntimme vieressä.
Siellä nojailin tietysti peppu pystyssä ovelle päin ja soitin pari työpuhelua aikani kuluksi.
Mies tuli tuttuun kellonaikaansa ja ihmettelin tovin miksi hän ei tullut taukotilan kautta kuten yleensä (hakee kupin kahvia). Lopetin puhelun ja käännyin ja tämä mies oli jäänyt seisoskelemaan eteiseen vilkuilemaan "puhelintaan" mutta näki kyllä kilsan päähän että ahterini oli ollut mieluisampi näky kuin puhelin.
Tervehdin leveästi hymyillen ja katosin naistenhuoneeseen hetkeksi.
Tulen muistamaan tämän nimenomaisen kohtaamisen varmaan aina ja on ihanaa kirjoittaa tämä mahdollisimman tarkasti muistiin...
Mutta niin, menin naistenhuoneeseen sydän aika tiuhaa tahtia hakaten. Avasin kauluspaidastani pari nappia ja asettelin rintani vähän enemmän tarjottimelle push up-liiveihin. Jätin tietysti mustan paidan alta valkoisia pitsireunoja vilkkumaan ihan vaan "vahingossa". Olen hyvin hoikka nainen mutta rintani ovat luonnostaan kivan kokoiset ja pyöreät. Minihameeni pienestä taskusta kaivoin matkakokoisen muutaman millin parfyymin ja sipaisin sitä rintavakoon, jätin sen märäksi.
Sitten lähdin takaisin taukotilaan jossa mies oli tuttuun tapaansa kahvin äärellä.
Muistan sen jännityksen varmaan ikuisesti. Rakastan sitä tunnetta kun jonkun lähellä on sellainen olo niin kuin kaikki aistit olisivat kymmenkertaistuneet.
Onnistuin tehtävässäni ja sain miehen katseen rintavakooni. Hänen kasvoilleen nousi sellainen pieni punan ja hämmennyksen sekainen ilme mutta ne ihanat viekkaat silmät eivät kyllä pyytäneet yhtään anteeksi.
Otin oman kuppini kahvia ja kävin vastapäätä istumaan. Nojasin kasvojani toiseen käteeni. Siitä syystä että tässä asennossa sain vielä hiukan rintojani enemmän tyrkylle ;) Olin olevinani tylsistynyt ja väsynyt, kääntelin päätäni, huokailin ja hieroin vaivihkaa vähän niskaani. Ei tarvinut edes katsoa miestä, tiesin ilmankin että jokaista liikettäni seurataan.
Jossakin kohtaa mies keskeytti esitykseni ja tokaisi vähän jäykähkösti, että "se olisi joulukin kohta". Kujersin tiukasti silmiin katsoen ja vastasin jotain siihen tyyliin että "niinhän se ois, saapa nähdä olenko ollut kiltti vaiko tuhma". Sen lauseen perään sain aika ihanan katseen.
Mies nousi pöydästä, toivotti päivän jatkoa ja kun katselin hänen poistumistaan huomasin että olin saanut hänen pöksyissään jotain aikaan. Ja niinhän mun pitikin ;)
Tuona päivänä kun mies poistui työpaikaltani, hän vinkkasi silmää ja antoi minun nähdä alusta loppuun hänen katseensa joka vaelsi päästä varpaisiini ja takaisin silmiini. Ja niin suorasukaiselta ja oudolta kun tämä kuulostaakin, hän laittoi ihanan ison miehekkään kätensä vatsalleen ja antoi sen hitaasti valua...no, sinne. Vaatteiden päälle, mutta kuitenkin. Sitten hän poistui.
Nyt hän on ollut kuulemma lomalla ja palaa huomenna töihin, ja siten varmaankin tulee taas minun työpaikalleni.
Olen ihan läpeeni ihastunut tähän mieheen enkä todellakaan aio lopettaa leikkiä tähän.
Työpaikkani on huomisesta lähtien taas tupaten täynnä ihmisiä, mutta suunnnittelin, että testaisin vielä mahdollisesti huomenna miehen leikkitaitoa ja jos hän lähtee edelleen mukaan,
Minä haluan päästä käsiksi tuohon mieheen.
En tunne pienintäkään huonoa omaaatuntoa kotona olevaa vaimoa/tyttöystävää//kihlattua kohtaan, haluan vain tuon tummasilmäisen uroon ihon kynsieni alle.
Tarina on vasta alussa. Se on kuitenkin kytenyt jo pidempään.
Kipinä syntyi työpaikalla. Ei tämä ei ole perinteinen työpaikkaromanssi. Mies ei ole työkaverini. Tai miten lie kukakin sen määrittelee. Tarkoitan kuitenkin että emme ole saman firman leivissä. Mies käy oman työnsä puolesta työpaikallani. Huomasin tämän herkkupepun viekoittelevat silmät jo melkein ensisilmäyksellä. Ihana kytevä katse johon vaan jää kiinni.
Aikansa jatkui puolin ja toisin pitkäksi venähtäneitä katseita ja vinoja hymyjä. Sitten siirryttiin kohteliaisiin tervehdyksiin.
Yhtenä päivänä huomasin kuitenkin miehen sormessa sormuksen. Ajattelin ensin, että perhana, niinpä tietysti. Seuraavassa sekunnissa kuitenkin kysyin jo itseltäni "mitä sitten". Ei kai pieni leikki ole kielletty.
Asiat alkoivat puolittain viattomasti. Ensi näkemisestämme on nyt tällä hetkellä kolmisen kuukautta aikaa.
Kaksi viikkoa sitten päätin ryhtyä kovempiin otteisiin ja testata vähän tätä miestä. Tai lähinnä sitä kuinka pitkälle sormusmies on valmis mahdollisesti menemään.
Iskin työpaikalle sinä päivänä päälle tiukkaakin tiukemman minihameen, mustat sukkikset joissa koristeena takana nyörikuvio joka alkaa reisistä ja häviää sitten lyhyen hameen uumeniin. Tiesin olevani tuona päivänä lähes yksin töissä.
Niihin kellonaikoihin kun tiesin miehen tulevan työpaikalleni, menin vieraiden taukotilaan joka on uloskäyntimme vieressä.
Siellä nojailin tietysti peppu pystyssä ovelle päin ja soitin pari työpuhelua aikani kuluksi.
Mies tuli tuttuun kellonaikaansa ja ihmettelin tovin miksi hän ei tullut taukotilan kautta kuten yleensä (hakee kupin kahvia). Lopetin puhelun ja käännyin ja tämä mies oli jäänyt seisoskelemaan eteiseen vilkuilemaan "puhelintaan" mutta näki kyllä kilsan päähän että ahterini oli ollut mieluisampi näky kuin puhelin.
Tervehdin leveästi hymyillen ja katosin naistenhuoneeseen hetkeksi.
Tulen muistamaan tämän nimenomaisen kohtaamisen varmaan aina ja on ihanaa kirjoittaa tämä mahdollisimman tarkasti muistiin...
Mutta niin, menin naistenhuoneeseen sydän aika tiuhaa tahtia hakaten. Avasin kauluspaidastani pari nappia ja asettelin rintani vähän enemmän tarjottimelle push up-liiveihin. Jätin tietysti mustan paidan alta valkoisia pitsireunoja vilkkumaan ihan vaan "vahingossa". Olen hyvin hoikka nainen mutta rintani ovat luonnostaan kivan kokoiset ja pyöreät. Minihameeni pienestä taskusta kaivoin matkakokoisen muutaman millin parfyymin ja sipaisin sitä rintavakoon, jätin sen märäksi.
Sitten lähdin takaisin taukotilaan jossa mies oli tuttuun tapaansa kahvin äärellä.
Muistan sen jännityksen varmaan ikuisesti. Rakastan sitä tunnetta kun jonkun lähellä on sellainen olo niin kuin kaikki aistit olisivat kymmenkertaistuneet.
Onnistuin tehtävässäni ja sain miehen katseen rintavakooni. Hänen kasvoilleen nousi sellainen pieni punan ja hämmennyksen sekainen ilme mutta ne ihanat viekkaat silmät eivät kyllä pyytäneet yhtään anteeksi.
Otin oman kuppini kahvia ja kävin vastapäätä istumaan. Nojasin kasvojani toiseen käteeni. Siitä syystä että tässä asennossa sain vielä hiukan rintojani enemmän tyrkylle ;) Olin olevinani tylsistynyt ja väsynyt, kääntelin päätäni, huokailin ja hieroin vaivihkaa vähän niskaani. Ei tarvinut edes katsoa miestä, tiesin ilmankin että jokaista liikettäni seurataan.
Jossakin kohtaa mies keskeytti esitykseni ja tokaisi vähän jäykähkösti, että "se olisi joulukin kohta". Kujersin tiukasti silmiin katsoen ja vastasin jotain siihen tyyliin että "niinhän se ois, saapa nähdä olenko ollut kiltti vaiko tuhma". Sen lauseen perään sain aika ihanan katseen.
Mies nousi pöydästä, toivotti päivän jatkoa ja kun katselin hänen poistumistaan huomasin että olin saanut hänen pöksyissään jotain aikaan. Ja niinhän mun pitikin ;)
Tuona päivänä kun mies poistui työpaikaltani, hän vinkkasi silmää ja antoi minun nähdä alusta loppuun hänen katseensa joka vaelsi päästä varpaisiini ja takaisin silmiini. Ja niin suorasukaiselta ja oudolta kun tämä kuulostaakin, hän laittoi ihanan ison miehekkään kätensä vatsalleen ja antoi sen hitaasti valua...no, sinne. Vaatteiden päälle, mutta kuitenkin. Sitten hän poistui.
Nyt hän on ollut kuulemma lomalla ja palaa huomenna töihin, ja siten varmaankin tulee taas minun työpaikalleni.
Olen ihan läpeeni ihastunut tähän mieheen enkä todellakaan aio lopettaa leikkiä tähän.
Työpaikkani on huomisesta lähtien taas tupaten täynnä ihmisiä, mutta suunnnittelin, että testaisin vielä mahdollisesti huomenna miehen leikkitaitoa ja jos hän lähtee edelleen mukaan,
Minä haluan päästä käsiksi tuohon mieheen.
En tunne pienintäkään huonoa omaaatuntoa kotona olevaa vaimoa/tyttöystävää//kihlattua kohtaan, haluan vain tuon tummasilmäisen uroon ihon kynsieni alle.
Tilaa:
Blogitekstit (Atom)